Istanbul - Basilica Cistern (Yerebatan Sarayı)



Hagia Sofian tuntumassa sijaitsevan Basilica Cisternin ensivaikutelma pettää rajusti, ensimmäisen kerran ohikulkiessani ajattelin ihmisten jonottavan postitoimistoon tai muuhun vähintäänkin yhtä kiehtovaan paikkaan. Toisin kuin monen muun nähtävyyden kohdalla, Basilica Cisternin ohi voi kulkea tyystin sitä huomaamatta - tai tarkalleen ottaen jopa sen päältä, nimensä veroisesti uponnut palatsi sijaitsee syvällä maan alla. Vaatimattomasta sisäänkäynnistä huolimatta kyseessä on erinomaisen mielenkiintoinen paikka piipahdettavaksi, 1500 vuotta vanhoja palatsimaisia vesisäiliöitä ei kuitenkaan tule vastaan aivan joka kulmalla.

Tällä kertaa kyseessä on vierailukohde, joka ei välttämättä vaadi sen suurempaa kiinnostusta historiaa kohtaan, paikka kyllä huolehtii itsensä esittelemisestä. Sen sijaan vierailuajankohtaan kannattaa kiinnittää suurta huomiota ja hyökätä sisään heti aukeamisen aikaan, mikään ei riko Uponneen Palatsin taianomaista tunnelmaa yhtä tehokkaasti kuin bussilastillinen japanilaisia kanssaturisteja kameroineen. Tätä ei voi korostaa liiaksi, päivän mittaan ulkosalle kertyy melkoinen jono jo talviaikaankin, enkä halua edes kuvitella miltä paikka näyttää kesäsesongin aikaan - eli heti aamusta ovelle, kun nousevan auringon maan edustajat vielä virittelevät kasvosuojiaan ja lippalakkejaan.

Valtavat karpit vartioivat herkeämättä kolikoiden somistamaa jättiläisakvaariotaan. Kuten kaikkialla muuallakin, myös Basilica Cisternissä ihmiset kokevat pakonomaista tarvetta heittää rahojaan veteen, en ole koskaan ymmärtänyt mitä evolutionaalista tarkoitusperää kyseinen vietti palvelee.


Pyöritelläänpä pakolliset numerot alta pois: strategiset mitat ovat 138 x 65 metriä, eli asuntotermein puhuttaisiin n. 10 tuhannen neliön lukaalista. Täyteen laskettuna Cistern hörppäisi sisuksiinsa 80 tuhatta kuutiota vettä - säiliöautoiksi muutettuna tuo tarkoittaa n. 50 kilometrin mittaista letkaa. Katon kannattelemisesta vastaavat kaikkiaan 336 vajaan 10 metrin korkuista marmoripylvästä.

Rakennusvuosi osuu suunnilleen samoille metriluvuille Muhammadin syntymän kanssa, eli 500-luvun puolivälin paikkeille. Kotoisammilla verrokeilla rakennuskausi sijoittuu Suomen keskirautakaudelle, jonka rakennusperintönä on säilynyt lukuisia hautakiviröykkiöitä. Itselleni tuottaakin usein vaikeuksia hahmottaa, kuinka vaikkapa Turun linna tai vanhat harmaakivikirkot asettuvat aikajanalla todellisuudessa lähemmäksi tätä päivää kuin Hagia Sofian tai nyt käsillä olevan Basilica Cisternin rakennusvuotta.

"Hen's Eye" -kohokuvioin koristeltu pylväs, jonka kyynelten kerrotaan
kunnioittavan satojen rakennustöissä kuolleiden orjien muistoa.
Historilliset kirjoitusten mukaan rakennustöihin sai kunnian osallistua
kaikkiaan 7000 orjaa.

Jos jostain syystä aikataulu ei antaisi muuten myöden, itse olisin valmis kerettiläisenä kivittämisen uhallakin skippaamaan Sinisen Moskeijan ja sukeltamaan säästyneen ajan turvin vesikellariin. Erikoisuuden lisäksi valintaansa voi perustella sillä, että Basilica Cistern on Istanbulin viilein vierailukohde, lämpötila on mukavan vilpoisa läpi vuoden.

Basilica Cistern on muuten toiminut myös näyttämönä yhdelle “Salainen agentti 007 Istanbulissa”-elokuvan kohtauksista, vaikkakaan kyseiset sekunnit eivät tee oikeutta paikan vaikuttavuudelle. Paikan valinta kohtauksen näyttämöksi toiminee kuitenkin lisämeriittinä - en jaksa uskoa, että elokuvasarjan historiassa olisi kuvauspaikat koskaan tulleet valituiksi kovin sattumanvaraisesti. Toinen populäärikulttuurin yhtymäkohta löytyy Assassin’s Creed -pelistä, jossa tarjoutuu tilaisuus puikkelehtia vesipalatsin uumenissa.


Cisternin syövereistä löytyy muutamia mainitsemisen arvoisia lisäelementtejä. Säiliön pohjalla on edelleen puolisen metriä vettä, jossa uiskentelee melkoisia karpinmöhkäleitä. Tarina ei kerro kuinka kalat ovat paikkaan päätyneet tai kuinka niistä huolehditaan mutta varsin hyvinvoivilta vaikuttavat. Aiemmin kävijät pääsivät liikkumaan vesisäiliössä pienillä veneillä, mutta sittemmin soutulaitteet on korvattu tukevilla silloilla. Sisäänkäynnin vastapäisellä päädyllä piileskelee kaksi valtavaa Medusan päätä kannattelemassa pilareitaan. Se kuinka tai miksi käärmetukkaiset jumalattaret ovat säiliöön päätyneet on hämärän peitossa. Selitys lienee siinä, että rakennusaikaan kierrättämisen pioneerit kuljetuttivat vanhojen temppeleiden pilareita Bysantin eri kulmilta, josta todistavat niin doorilaiset kuin korintilaiset pylväänpäädyt.

Ei liene tarpeen korostaa, että fiilistelijän kannattaa maksimaalisen wtf-tunteen saavuttamiseksi koittaa ajoittaa Medusan kohtaaminen sellaiseen hetkeen ettei sitä jakamassa ole puolta Tokion populaatiosta. Todetaan nyt vielä ettei allekirjoittaneella ole mitään japanilaisia vastaan, ainoastaan heidän kykynsä muodostaa hetkessä vaikuttavia kamerapopulaatioita täysin autiolta vaikuttaviin paikkoihin on hämmentävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti